web site hit counter Totuuden jälkeen – Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana - Ebooks PDF Online
Hot Best Seller

Totuuden jälkeen – Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana

Availability: Ready to download

Vuonna 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Britannian EU-kansanäänestyksen seurauksena syntyi laajalti jaettu tunne siitä, että politiikan tekemisen tavat ja julkisen keskustelun säännöt olivat muuttuneet pohjiaan myöten. Tunteet ja räikeät valheet jättivät faktat jalkoihinsa. Oli siirrytty totuudenjälkeiseen aikaan. Maailma ei kuitenkaan muuttunut vuodessa. Totuudenjäl Vuonna 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Britannian EU-kansanäänestyksen seurauksena syntyi laajalti jaettu tunne siitä, että politiikan tekemisen tavat ja julkisen keskustelun säännöt olivat muuttuneet pohjiaan myöten. Tunteet ja räikeät valheet jättivät faktat jalkoihinsa. Oli siirrytty totuudenjälkeiseen aikaan. Maailma ei kuitenkaan muuttunut vuodessa. Totuudenjälkeisen ajan keskeiset ajurit – yhteiskunnallinen polarisaatio ja teknologinen kehitys – olivat muokanneet maaperää vuosikymmenten ajan. Ne ilmenivät perinteisen median ja asiantuntijuuden kriisinä, vanhojen hierarkioiden murtumisena ja verkostojen vallan kasvuna, sekä uusina julkisuuden hallinnan keinoina. Räikeimmillään ilmiöt tulivat esiin Yhdysvalloissa, mutta samat voimat ovat käynnissä myös Suomessa. Totuuden jälkeen on ensimmäinen suomalainen yleistajuinen kokonaiskatsaus tähän murrokseen. Kirjassa tarkastellaan kriittisesti totuudenjälkeisen ajan ilmiöitä sekä niiden historiaa. Politiikan eri alueisiin syventävät tapaustutkimukset paljastavat suomalaisen julkisen keskustelun karikot.


Compare

Vuonna 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Britannian EU-kansanäänestyksen seurauksena syntyi laajalti jaettu tunne siitä, että politiikan tekemisen tavat ja julkisen keskustelun säännöt olivat muuttuneet pohjiaan myöten. Tunteet ja räikeät valheet jättivät faktat jalkoihinsa. Oli siirrytty totuudenjälkeiseen aikaan. Maailma ei kuitenkaan muuttunut vuodessa. Totuudenjäl Vuonna 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Britannian EU-kansanäänestyksen seurauksena syntyi laajalti jaettu tunne siitä, että politiikan tekemisen tavat ja julkisen keskustelun säännöt olivat muuttuneet pohjiaan myöten. Tunteet ja räikeät valheet jättivät faktat jalkoihinsa. Oli siirrytty totuudenjälkeiseen aikaan. Maailma ei kuitenkaan muuttunut vuodessa. Totuudenjälkeisen ajan keskeiset ajurit – yhteiskunnallinen polarisaatio ja teknologinen kehitys – olivat muokanneet maaperää vuosikymmenten ajan. Ne ilmenivät perinteisen median ja asiantuntijuuden kriisinä, vanhojen hierarkioiden murtumisena ja verkostojen vallan kasvuna, sekä uusina julkisuuden hallinnan keinoina. Räikeimmillään ilmiöt tulivat esiin Yhdysvalloissa, mutta samat voimat ovat käynnissä myös Suomessa. Totuuden jälkeen on ensimmäinen suomalainen yleistajuinen kokonaiskatsaus tähän murrokseen. Kirjassa tarkastellaan kriittisesti totuudenjälkeisen ajan ilmiöitä sekä niiden historiaa. Politiikan eri alueisiin syventävät tapaustutkimukset paljastavat suomalaisen julkisen keskustelun karikot.

30 review for Totuuden jälkeen – Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana

  1. 4 out of 5

    Mika Auramo

    Antto Vihman ja kumppaneiden kirjoittama tietokirja Totuuden jälkeen – Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana on oivallinen ja suositeltava tietopaketti kriittisestä lukutaidosta ja nykymedian tilasta kiinnostuneille. Niin kuin opuksen nimestä saattaa arvata, esimerkkejä löytyy niin Trumpilta kuin Frankfurtin heppoisen Paskapuheesta-esseeseen liittyvin esimerkein. Oleellista maailman medioitumisessa onkin ymmärtää, että kansalaisten ei enää nykyään tarvitse turvautua mediatalojen Antto Vihman ja kumppaneiden kirjoittama tietokirja Totuuden jälkeen – Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana on oivallinen ja suositeltava tietopaketti kriittisestä lukutaidosta ja nykymedian tilasta kiinnostuneille. Niin kuin opuksen nimestä saattaa arvata, esimerkkejä löytyy niin Trumpilta kuin Frankfurtin heppoisen Paskapuheesta-esseeseen liittyvin esimerkein. Oleellista maailman medioitumisessa onkin ymmärtää, että kansalaisten ei enää nykyään tarvitse turvautua mediatalojen ja poliitikkojen tulkintoihin todellisuudesta, sillä onhan valtavirtamedia menettänyt portinvartijan asemansa kuratoidessaan ihmisille ns. oikeanlaista tapaa ymmärtää maailmaa (tietynlaisten ideologisten ja aatteellisten rillien läpi suodatettuna). On lähinnä huvittavaa, kun Ylen nykyinen uutisankkuri Matti Rönkäkin on edeltäjänsä Arvi Lindin tapaan oikein nimetty Suomen luotettavimmaksi mieheksi. Niin sanotuilla totuuksilla kun on tapana muuttua aikojen kuluessa, ja Nietzschenkin letkautuksessa ei sellaisia tunnusteta olevan – ainoastaan tulkintoja. Lainataan ranskalaisia filosofeja Foucault’sta alkaen, kun pohditaan totuuden käsitteenä jo aikansa eläneen. Yhä kiihtyvämmässä määrin uutismedian kuluttajat ovat luopuneet rituaalinomaisesta tavasta lukea sanoma- ja verkkolehtiä, ja sen sijaan seuraillaan kavereiden somepostauksia medialinkkeineen ja Redditin aiheita. Rakenteeltaan kirja on jämäkkä, selkeä ja menee aiheisiin varsin syvällisesti. Valtamedian liioittelua ja disinformaatiota havainnollistetaan lukuisin esimerkein ja sadoin lähdeviittein. Niitä aiheita löytyy muun muassa oikeistopopulistien propagandasta ja hassujen EU-kieltää myyttien kritiikittömästä levittämisestä someyleisöjen päiviteltäväksi. Suomalaiset mediatalot ovat kirjan mukaan taantuneet liiaksi lähinnä postikonttorijournalismin tasolle, eli noin puolet jutuista on jonkun uutistoimiston tai toisen ja kolmannen käden lähteistä peräisin. Yhä suurempi osuus uutisvirrasta on somejournalismia, eli kaivetaan Facebookin ryhmistä, jonkun julkimon Instagram-tililtä tai twiiteistä jutun juurta, tai revitellään jo kertaalleen julkaistujen juttujen aiheuttamaa someangstia ja ragettamista. Johdannon jälkeen aloitellaan totuudenjälkeisistä ajureista, ja totta kai siinä on sitä kuplautumista ja poliittista polarisaatiota, ja viitataanpa Al Gore -nimiseen älypääidealistiin, joka aikoinaan uskoi maailman muuttuvan paremmaksi, kun ihmisillä on käytettävissään lähes rajattomat tietoresurssit ja pääsy internetin välityksellä tiedon alkulähteille. Toisin kuitenkin on mennyt, ja siitä käyvät esimerkeiksi niin Kiina teknodystopioineen kuin somepalvelujen vahva politisoituminen. Viimeisimpänä esimerkkinä Twitter hiljensi Yhdysvaltojen presidentin (tammikuussa 2021). Aikaisemmin mediaa on totuttu pitämään vallan vahtikoirana, mutta nykyään niin Twitter kuin Facebook, Googlesta puhumattakaan, ovat vahvasti kytköksissä sidosryhmiensä ja omistajien poliittisiin intresseihin ja toimivat sen mukaisesti. Toisessa luvussa päästään Manuel Castellsiin ja verkostoyhteiskuntaan, jossa algoritmi-ihmiset ovat heille suodatetun datavirran armoilla: mitä netistä haetaan ja millaisten ihmisten kanssa pitäisi olla tekemisissä. Toisaalta Niall Ferguson löytyy, kun pohdiskellaan verkostojen haastavan viestintähierarkian ja instituutiot. Pohdiskellaan myös asiantuntijuuden inflaatiota, kun internetissä taviksetkin voivat muodostaa kollektiivisia yhteisöjä Wikipedian ja Wikileaksin tapaan, kun puretaan mystiikkaa asiantuntijuudesta ja läpivalaistaan valtaapitävien toimia. Voidaankin todeta, että lehdistö sellaisena kuin sitä on tavattu pitää, on menettänyt jo asemansa ja otteensa yleisöstään: auktoriteettivallasta on siirrytty vuorovaikutusvaltaan. Kolmannessa luvussa oli niitä EU-uutisankkoja ja lukuisia muita mediassa olleita liioittelukeissejä. Samanlainen on meneillään nytkin (2021 vuoden alussa), kun joka päivä tarjoillaan väritettyjä anekdootteja koronavirustapauksista ja kärsimyksistä. Tämän päivän uutisvirtaa seuraavilla onkin hyvä ymmärtää, että päivittäin tarjoillut uutismakupalat sisältävät nekin tietoa, joka ei ole lopullista, eikä edes välttämättä oikeaa, vaan väliaikaista ja täydentyvää. Kriittinen lukija osaa täydentää sitä ihan omin päin ja perustaa omat mielipiteensä vasta harkinnan jälkeen syventäen niitä perehtymällä myös vaihtoehtoisen median sisältöihin ja jopa tietokirjoja lukemalla. Moni tosin kuvittelee, että sen maailmakuvan saa vaivattomasti rakennettua seuraamalla iltapäivälehtien etusivun juttuja ja napsauttamalla klikkiotsikot näyttönsä ruudulle lähempää tarkastelua varten. Luotettavan tiedon seulonta vaatii jonkin verran vaivaa nykyään, sillä onhan aineisto ehtymätön laajuudessaan. Neljännessä luvussa suomalainen mediakenttä saa oikein satikutia, kun se ei ole pysynyt ajassa mukana. Viestintäkanavien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, ja Facebookista ja vastaavista on tullut uusia tiedon portinvartijoita ja sosiaalisesta mediasta (tai paremmin alustatalouden säätelijöistä) viides valtiomahti. Harvoin median kuluttaja tulee pohtineeksi, miksi esimerkiksi Yle kertoo tietyllä tapaa nettiartikkelissaan jostain aiheesta, ja tarvitaan kriittistä lukutaitoa, jotta pääsee jyvälle tekstin vihjailuista ja ideologisista taustoista, sillä eiväthän uutiset tai artikkelit sisällä maksamakkarapaketin tapaan tuoteselostetta, miksi jokin asia on esitetty niin kuin se tehdään ja miksi joitain näkökulmia on jätetty pois. Kritiikkiä saa myös mediatalojen läpinäkymättömyys, ja esimerkeiksi nostetaan vuonna 2018 Ylen lopettamat Pressiklubi ja Julkinen sana. Niiden tilalla on lähinnä hupailuja Uutisvuodon tapaan. Tätä älyvapaata hassutteluohjelmaa, jossa kommentoidaan uutisklippejä ja vastaavia, on tehty sentään yli 700 jaksoa. Kirjan tekijät toteavat myös, että huono journalismi on ihan arkipäivää, eikä asioista puhuta niiden oikeilla nimillä. Sama pätee virkamiehiin ja poliitikkoihin: silloin kun ei enää asetuta ehdolle tai jos eläkepäivät ovat alkamassa, uskalletaan sanoa, mitä ns. oikeasti ajattelee. Silloinhan ei ole enää tyhjän puvun ongelmaa, kun ei tarvitse enää pysyä itselle dubatuissa vuorosanoissa. Ennen vanhaan nykyistä useampi seuraili päivittäistä uutisvirtaa hierarkkisessa systeemissä, ja tuolloin uskottiin kritiikittömämmin meille tyrkytettyyn informaatioon. Nykyään (Nicholas Negropontea lainaten) ollaan aika lailla siirrytty Daily Mailista Daily Mehen. Median luotettavuutta kyseenalaistetaan aiempaa enemmän, ja silloinkin kun mediassa julkaistaan juttua sen luotettavuudesta, sitä mitataan lähinnä yleisön suhtautumisen kannalta. Kyseenalaista on niin sanottujen faktantarkastajien toimiminen osana joitakin mediakonserneja, ja tällöinhän tapaa käydä niin, että niitä faktoja vertaillaan juttuihin jo valmiiksi asenteellisesti eikä riippumattomasti. Teknologian kehitys kiihtyy vuosi vuodelta, ja samoin tuntuu käyvän yhteiskunnalliselle polarisaatiolle. Tällainen luo mielenkiintoisia asetelmia mediaekosysteemeille ja tiedonvälityksen eriytymiselle nykyistä voimakkaammin. Faktoista piittaamattomalle paskapuheelle se tarjoaakin eksponentiaalista kasvualustaa, kun Trumpista lähtien monet poliitikot käyttävät sitä osana poliittista strategiaansa. Silloinhan faktoilla ei ole mitään merkitystä, kun päästään täysin rinnoin riekkumaan barrikadeille jonkun luoman fantasian tai fantasman puolesta.

  2. 4 out of 5

    Lumissa

    Esimerkillisen ytimekäs ja hyvin kirjoitettu tietokirja ajankohtaisesta aiheesta. En tunne aihepiiriä kovin syvällisesti muuten kuin median kuluttajan näkökulmasta, ja niistä lähtökohdista kirja tarjosi mielenkiintoisia uusia näkökulmia yhdistellen monipuolisesti teoriaa ja tapaustutkimuksia. Esimerkit Suomen mediakentästä toimivat erinomaisesti, ja lopun pohdinnat asiantuntijahaastatteluilla ryyditettyinä olivat piste i:n päälle. Ensimmäisenä iltana tarkoitukseni oli vain avata kirja ja vilkais Esimerkillisen ytimekäs ja hyvin kirjoitettu tietokirja ajankohtaisesta aiheesta. En tunne aihepiiriä kovin syvällisesti muuten kuin median kuluttajan näkökulmasta, ja niistä lähtökohdista kirja tarjosi mielenkiintoisia uusia näkökulmia yhdistellen monipuolisesti teoriaa ja tapaustutkimuksia. Esimerkit Suomen mediakentästä toimivat erinomaisesti, ja lopun pohdinnat asiantuntijahaastatteluilla ryyditettyinä olivat piste i:n päälle. Ensimmäisenä iltana tarkoitukseni oli vain avata kirja ja vilkaista vähän sisällysluetteloa, mutta päädyin lukaisemaan samalta istumalta ensimmäisen neljänneksen, mikä tietokirjalle on aika harvinainen saavutus. Sen verran sujuvalla ja varmalla otteella tekstiä on tuotettu, että jos tämän kirjan kirjoittajat päättävät joskus hypätä paskapuhekelkkaan mukaan puheen tuottajan ominaisuudessa, niin nielen varmaan sen kuuluisan Rapalan uistimen siimoineen päivineen.

  3. 4 out of 5

    Desertorum

    Sisällöltään tämä olisi ansainnut 5 tähteä mutta koska aihe ei ole ihan omaa kiinnostuksen kohdetta, tuntui se välillä aavistuksen puuduttavalta. Parasta antia oli esimerkit kirjan keskellä. Tämä tulisi kyllä mielestäni olla pakollista luettavaa kouluissa.

  4. 5 out of 5

    Reetta

    Erinomainen kirja median murroksesta ja roolista vaihtoehtoisten faktojen ja somen aikakaudella.

  5. 5 out of 5

    Mari Kröger

    4,5* Helppolukuinen, analyyttinen ja osuva!

  6. 4 out of 5

    Janne Kiviluoto

    Erinomainen tiivistelmä ja analyysi median keinoista selvitä uusien viestintämuotojen tuomista haasteista. Hyvin taustoitettu, ehdottomasti lukemisen arvoinen.

  7. 5 out of 5

    Annukka

    Mielenkiintoinen kirja. Alan ei-ammattilaisen silmiin hiukan liian sisäänpäin aukeava, vaikka varmasti on tarkoitettu myös muille kuin vain tiedotusalan ammattilaisille tämä kirja. Silti ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja.

  8. 5 out of 5

    Matias

  9. 5 out of 5

    Pauliina

  10. 5 out of 5

    Vassman

  11. 5 out of 5

    Viena

  12. 5 out of 5

    Tomi

  13. 4 out of 5

    Hanna Lehmonen

  14. 4 out of 5

    Mika

  15. 5 out of 5

    Waltteri

  16. 4 out of 5

    Anssi

  17. 4 out of 5

    Johanna

  18. 4 out of 5

    Reetu

  19. 4 out of 5

    Jyri

  20. 5 out of 5

    ♡Susanna

  21. 5 out of 5

    Iina Lietzén

  22. 4 out of 5

    Salla Karjalainen

  23. 4 out of 5

    Sami Taipale

  24. 4 out of 5

    SariP

  25. 4 out of 5

    Anna Vihma

  26. 4 out of 5

    Heikki Vierelä

  27. 5 out of 5

    Maija

  28. 4 out of 5

    Anna Storm

  29. 4 out of 5

    Henna Paakki

  30. 4 out of 5

    Mikko Pietilä

Add a review

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Loading...
We use cookies to give you the best online experience. By using our website you agree to our use of cookies in accordance with our cookie policy.