Pakkoruotsi vai hyötyruotsi? Minkälaista kieliosaamista suomalaiset tarvitsevat tulevaisuudessa? Onko Suomi käytännössä kaksikielinen maa? Tarvitaanko ruotsinkielisten palveluiden tuottamiseen kaikille pakollista ruotsin opiskelua? Kaksi kolmesta suomalaisesta vastustaa pakollista ruotsin opiskelua. Tästä huolimatta keskustelu kieliopintojen vapaudesta on jäänyt varsin vaisuks Pakkoruotsi vai hyötyruotsi? Minkälaista kieliosaamista suomalaiset tarvitsevat tulevaisuudessa? Onko Suomi käytännössä kaksikielinen maa? Tarvitaanko ruotsinkielisten palveluiden tuottamiseen kaikille pakollista ruotsin opiskelua? Kaksi kolmesta suomalaisesta vastustaa pakollista ruotsin opiskelua. Tästä huolimatta keskustelu kieliopintojen vapaudesta on jäänyt varsin vaisuksi. Kysymys ruotsin opiskelusta kytkeytyykin vahvasti kysymykseen maan kaksikielisyydestä, jota harva haluaa kyseenalaistaa. Suomen Perusta -ajatuspajan kirjassa Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu – suomenkielisten näkökulma kielipolitiikkaan Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila tarttuu rakentavassa hengessä pakolliseen ruotsin kielen opiskeluun ja kaksikielisyyteen liittyviin kysymyksiin.
Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu – suomenkielisten näkökulma kielipolitiikkaan
Pakkoruotsi vai hyötyruotsi? Minkälaista kieliosaamista suomalaiset tarvitsevat tulevaisuudessa? Onko Suomi käytännössä kaksikielinen maa? Tarvitaanko ruotsinkielisten palveluiden tuottamiseen kaikille pakollista ruotsin opiskelua? Kaksi kolmesta suomalaisesta vastustaa pakollista ruotsin opiskelua. Tästä huolimatta keskustelu kieliopintojen vapaudesta on jäänyt varsin vaisuks Pakkoruotsi vai hyötyruotsi? Minkälaista kieliosaamista suomalaiset tarvitsevat tulevaisuudessa? Onko Suomi käytännössä kaksikielinen maa? Tarvitaanko ruotsinkielisten palveluiden tuottamiseen kaikille pakollista ruotsin opiskelua? Kaksi kolmesta suomalaisesta vastustaa pakollista ruotsin opiskelua. Tästä huolimatta keskustelu kieliopintojen vapaudesta on jäänyt varsin vaisuksi. Kysymys ruotsin opiskelusta kytkeytyykin vahvasti kysymykseen maan kaksikielisyydestä, jota harva haluaa kyseenalaistaa. Suomen Perusta -ajatuspajan kirjassa Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu – suomenkielisten näkökulma kielipolitiikkaan Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila tarttuu rakentavassa hengessä pakolliseen ruotsin kielen opiskeluun ja kaksikielisyyteen liittyviin kysymyksiin.
Compare
Tapio –
Osmo –