Kotiopetus EI tee lapsesta epäsosiaalista

By 25.6.2013Opetus

Aloitan tämän lainauksella eräästä propagandablogista, joka on kotiopetuksen vastustamisen saralla eräs suosikeistani:

Olen monesti miettinyt kotiopetuksen vaikutuksia lapseen, tai pikemminkin, mistä lapsi jää silloin paitsi.
Tavallisen peruskouluopetuksen vahvuus on, että lapset sosiaalistuvat, näkevät, että on muunkinlaisia ihmisiä ja toimintamalleja ja ajatustapoja kuin se oma.

Em. lauseessa tiivistyy se tietämättömyys ja (valitettavan monille opettajille tyypillinen) ajatuksen rajoittuneisuus. En tiedä millaisessa tynnyrissä ko. blogistin mahdolliset lapset kasvavat, mutta jos ei elämää koulun ulkopuolella ole, niin ei sitä elämää sitten oikeasti olekaan.

Ja hieman ilkeästi on todettava että itse kun kasvatan lapseni tiettyjen arvojen mukaan, johon kuuluu myös tietynlainen suojelu ja kontrollointi mm. sen suhteen mitä lapsi näkee ja kokee – niin tietenkin toivoisin että he oppisivat mahdollisimman myöhään tiettyjä toimintamalleja ja ajatustapoja joihin koulussa törmää. Siellä kun on edustettuna se elämän kirjo kaikessa karmeudessaan.

Opettajalle se elämä koulussa varmaan onkin suuri osa elämää, mutta hei – oppilaille se on yleensä vain lusimista. Pakkoa. Miksi? Koska se on niin helevetin tylsää! Varsinkin mitä enemmän peruskouluvuosia on takana.

Et usko vai? Kysy luokaltasi kuinka moni olisi koulussa, jos ei tarvitsisi ja voisi hengailla kavereiden kanssa jossain muualla. Tee se lippuäänestyksenä eikä välttämättä viittaamalla, niin saat rehellisemmän tuloksen.

Kotikoulussa on mahdollista ylläpitää sitä oppimisen halua ja iloa, joka lapsella luontaisesti on ja joka peruskoulussa tapetaan. Kaikki kotiopettajatkaan eivät siihen tietenkään kykene, mutta mahdollisuus siihen on. Peruskoulussa, nykyisellä mallilla ja oppilas-/opettajamäärillä – ei ole mitään mahdollisuutta.

Mutta, tämän aihehan oli tuo otsikon väittämä ja nyt paneudutaan siihen.

Väite: Kotikoulussa lapsista tulee epäsosiaalisempia

Lyhyt vastaus: Osasta kotikoululaisista tulee epäsosiaalisempia ja niin tulee koulussa kävijöistäkin. Sillä ei ole mitään tekemistä kotikoulun kanssa. Ihmiset ovat erilaisia.

Pidempi vastaus: Ei pidä paikkaansa, väite on myytti ja väärä.

On tärkeää myös määritellä mitä tarkoitetaan sosiaalisuudella. Jotkut tarkoittavat aikaa jonka lapsi viettää ikäistensä seurassa, pelaten, leikkien jne. Osalle se tarkoittaa sosiaalisia vaikutteita, kuten mallin ottaminen toisista ja yleisten käyttäytymissääntöjen oppiminen. Tässä puhutaan nimenomaan käyttäytymissäännöistä, käytöstavat ovat eri asia. Ja joillekin sosiaalisuus tarkoittaa erilaisiin arvoihin ja kulttuureihin tutustumista.

Tutkimusten mukaan väite kotioppilaiden epäsosiaalisuudesta ilmeisesti perustuu väärinkäsitykseen, jonka luultavasti myös em. bloginpitäjä omaa, jossa kotikoululaiset istuvat kotona kirjan ääressä aamusta iltapäivään.

Todellisuus on kuitenkin toista. Kotikoululaiset osallistuvat useisiin aktiviteetteihin kodin ulkopuolella ja ovat luontaisesti enemmän tekemisissä eri ikäisten ihmisten kanssa ja pääsevät toimimaan erilaisissa tilanteissa. Toisin kuin esim. peruskoululaiset, joiden opetus tapahtuu pääasiassa luokkahuoneessa – jossa on vain oman ikäluokan lapsia.

Lisäksi kotikoulu mahdollistaa luontaisen oppimisen ja eri aineiden yhdistämisen – luontoretkiin (biologia ja ympäristöoppi) voi kuulua matematiikkaa, maantietoa ja suunnistusta, kotitalous kotitöihin osallistumalla, käsityöt tekemällä lippuja, palloja, mailoja liikuntaharrastuksiin jne.

Kotikoululaisen itsetunto ja sosiaaliset taidot ovat usein paljon paremmat kuin tavallisen koululaisen, johtuen mm. siitä että opetus valmistetaan ja sovitetaan oppilaan ehdoilla ja hänelle räätälöitynä. Hän oppii paremmin, nopeammin ja tuntee itsensä tärkeäksi, koska opetus on improvisoitua, häneen keskitytään ja opettajalla on aikaa oppilaalle.

Lisäksi opetuksesta huomattavan iso osa tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kodin ulkopuolella. Tämä mm. siksi että kotikoulu mahdollistaa sen – peruskoulu ei.

Kelley (1991) havaitsi tutkimuksessaan että kotiopetuksessa olleiden minäkäsitys oli selkeästi parempi kuin perinteisen koulun oppilailla. Smedley (1999) vertaili kotioppilaiden ja peruskouluoppilaiden kommunikointikykyjä, sosiaalisuutta ja päivittäisessä elämässä tarvittavia taitoja. Tulosten mukaan kotioppilaat olivat huomattavasti sosiaalisempia ja kypsempiä kuin peruskouluoppilaat.

Kotikoulussa kaveripiiri ei välttämättä muodostu koulussa olevista ikätovereista, tietenkään ainakaan koulussa. Se tapahtuu vapaa-ajalla, verkostoitumalla esim. muiden kotioppilasperheiden kanssa, harrastusten ja muun sosiaalisen kanssakäymisen kautta.

Kotiopetuksen voi suorittaa myös palkkaamalla yhdessä opettajan, jolloin muodostuu pienryhmä. Jos kuitenkin kotiopetuksen toteuttaa toinen tai molemmat huoltajista, se vaatii paljon työtä, omistautumista ja halua onnistua.

Ilman niitä ei kannata lähteä sille tielle, mutta onnistuessaan se voi olla eräs parhaimmista lahjoista mitä olet lapsellesi antanut.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Toimitus

Author Toimitus

More posts by Toimitus

Join the discussion 3 Comments

  • […] perusteena koulupakon puolustajilla on sosiaalisuus – mutta kotikoulu ei tee oppilaasta epäsosiaalista. Se ei tutkitusti pidä […]

  • Jojo sanoo:

    Meillä opettaja käski oppilaita kaveeraamasta muiden luokkien, erityisesti vanhempien ja nuorempien kanssa ettei tulisi huonoja vaikutteita. Oppilaille hän selitti ”Täytyy löytyä kaveri omasta luokasta!” Entä jos lapsi on eristetty muista kaveripiirissä? Itse opin epäsosiaaliseksi juuri koulussa, en enää löydä aikuisiälläkään kaveria.

  • Toimitus Toimitus sanoo:

    Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että koulumaailma (varsinkin nykyään) on niin perseestä, että siellä ei ainakaan opi sosiaaliseksi. Selviämistaitoja ehkä. Aika monet tuttavapiirini lapset oppivat koulussa myös kiroilemaan.

Leave a Reply

Read more:
Lähimaksaminen tulee, niin myös ongelmat

Suomen Lähikauppa ja Lidl ottavat lähimaksun käyttöön huhtikuun kuluessa. Siten nfc:tä käyttävä lähimaksaminen tulee entistä...

Jyrki Katainen: ”Kaksi miljardia on ainoa luku joka tavallisen suomalaisen kannattaa muistaa”

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kertoo että Suomen antamille lainatakuille on nyt asetettu yläraja Brysselin Ecofin-kokouksessa. Irlannille...

Close